Varmasti lähes jokaisella meistä on kokemuksia ja muistoja jostain huvipuistosta, tai ainakin sen kiertävästä versiosta tivolista. Neljän vuodenajan Suomessa ulkohuvipuistot ovat avoinna keväästä syksyyn, ja meillä ne kuuluvatkin kesään ja kauniiseen säähän. Hieman toisenlaisessa huvipuistossa seikkailee leffateattereissa pyörivän uutuusleffan Ihmeiden puiston päähenkilö June.
Ihmeiden puisto
June löytää metsästä ihmeellisen huvipuiston, jollaisessa hän ei ole koskaan käynyt. Siellä laitteet ovat toistaan ihmeellisempiä ja paikka on vertaansa vailla, suorastaan taianomainen. Puistossa paistaa aina aurinko ja on ihanaa. June kuitenkin tietää että huvipuisto onkin oikeasti mielikuvituspuisto, joka on hänen oman mielikuvituksensa tuottam
aa.
Erään kerran June huomaa että puistossa asiat alkavat olla hieman vinksallaan. Kaikki on pikkuisen rikki ja rempallaan. Puistossa alkaa syntyä kaaosta. June yrittää huvipuistossa asuvien eläinystäviensä avulla saada asiat takaisin raiteilleen ja puiston kuntoon, mutta sepä ei olekaan tehtävistä helpoin. Tarvitaan jotain muutakin.
June alkaa nimittäin huomata että äidin sairastuminen, isän kanssa kaksin jääminen ja hänen oma muuttunut oikea elämänsä ovatkin ongelman ydin. Niiden yli täytyy selviytyä, ennenkuin myös puiston asiat saadaan kuntoon. Kaikki päättyy kuitenkin hyvin, kun uskalletaan luottaa omaan mielikuvitukseen ja unelmiin.
Elokuva on visuaalisesti viihdyttävä, ja siinä on eri kerroksia eri ikäisille katsojille. Se sopiikin oikein hyvin niin lapsille kuin aikuisillekin katsojille.